Suomessa tapahtui eduskuntauudistus vuonna 1906. Silloin nykyinen eduskunta sai muotonsa. Tätä edelsi kuitenkin vuoden 1905 säätyvaltiopäivät, jolloin alustettiin seuraavana vuonna tapahtunut eduskuntauudistus. Eduskuntauudistuksessa korvattiin tuohon aikaan Euroopan vanhanaikaisimmat, jo 1600-luvulta periytyneet säätyvaltiopäivät sen ajan uudenaikaisimmalla eduskunnalla, joka oli yksikamarinen. Suomen eduskuntauudistus toi paljon hyvää mukanaan. Se takasi muun muassa naisten äänioikeuden, joka Suomeen saatiin ensimmäisenä maana Euroopassa. Samaan aikaan naisille myönnettiin myös vaalikelpoisuus. Tässä Suomi oli maailman ensimmäinen maa. Tuohon aikaan äänioikeus ja vaalikelpoisuus oli tarkoitettu vähintään 24 vuotta täyttäneille.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuoden 1907 maaliskuussa. Ensimmäisen täysistunnon vuoro oli jo saman vuoden toukokuussa ja eduskunnan avajaiset pidettiin vain kaksi päivää ensimmäisen täysistunnon jälkeen. Eduskunta kokoontui Ateneumin naapurissa aina vuoteen 1911 asti. Sen jälkeen se muutti niin sanottuun Heimolan taloon, joka sittemmin purettiin. Heimolan talossa tapahtui monia historiallisia asioita, mutta suurin kaikista oli Suomen itsenäisyysjulistus joulukuun kuudentena päivänä 1917. Kaksi vuotta myöhemmin Suomen hallitusmuoto vahvistettiin. Se määritteli, että Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta. Tämän päivän Eduskuntataloon eduskunta muutti rakennuksen valmitettua vuonna 1931.
Paikkakunnan vaihto talvisodan puhjettua
Eduskunta on perinteisesti kokoontunut aina Helsingissä, mutta tähänkin asiaan saatiin poikkeus talvisodan sytyttyä. Helsingin pommitusten alettua eduskunta piti salaisen kokouksen, jossa päätettiin, että eduskunta siirretään Kauhajoelle. Muutto aloitettiin välittömästi samana yönä. Toiminta oli niin salaista, etteivät välttämättä edes Kauhajoella asuvat tienneet eduskunnan toimimisesta juuri siellä.
Kun talvisota ja jatkosota loppuivat, pääsi eduskunta palaamaan jälleen Helsinkiin. Sotien jälkeen eduskunnan toiminta vahvistui samaan tahtiin, kun suomalaisten identiteetti kasvoi. Sodista selviytyminen vaati paljon rankkoja päätöksiä myös eduskunnalta. Sodan runtelema Suomi oli saatava uuteen nousuun ja sen vuoksi kaikki päätökset täytyi tehdä sen mukaan, mikä oli parasta koko valtion kannalta. Tärkeintä oli saada vakautettua taloudellinen tilanne. Suomella oli maksettavanaan suuret sotakorvaukset ja sen vuoksi kansalaisten tuli puhaltaa tiiviisti yhteen hiileen. Tämä onnistuikin kohtalaisen hyvin, sillä Suomi selvisi sodan jälkeisistä vuosista ja alkoi nousta niin taloudellisesti kuin kaikilla muillakin tavoilla.
Puolueiden historiaa
Suomeen on syntynyt uusia puolueita vuosien saatossa ja samaan tapaan osa puolueista on myös lakkauttanut toimintansa. On olemassa kuitenkin muutamia puolueita, jotka ovat olleet toiminnassa alusta asti ja ovat sitä edelleen. Nämä puolueet ovat SDP, kokoomus, RKP ja keskusta. Eduskunnan ensimmäisinä vuosina nämä neljä olivat Suomen suurimmat puolueet. Kun puolueita hiljalleen alkoi syntyä lisää, heikkeni varsinkin RKP:n eli ruotsalaisen kansanpuolueen asema. Jos vuonna 1907 RKP sai 24 edustajan paikkaa, oli vuonna 2019 tämä sama määrä ainoastaan yhdeksän edustajaa. Sen sijaan kaikki muut näistä puolueista ovat onnistuneet säilyttämään asemansa vuosien saatossa.
Muita Suomessa tällä hetkellä suosittuja puolueita ovat perussuomalaiset, vihreä liitto, vasemmistoliitto sekä kristillisdemokraatit. Näistä vasemmistoliitto aloitti toimintansa vuonna 1922. Se tunnettiin aikaisemmin nimillä Suomen sosialistinen työväenpuolue, sosialistinen työväen ja pienviljelijöiden työjärjestö sekä Suomen kansan demokraattinen liitto. Suomen maaseudun puolue taas tuli puoluekentälle vuonna 1966. Myöhemmin tämä samainen puolue nimettiin perussuomalaisiksi. Suomen kristillisdemokraatit aloittivat toimintansa vuonna 1958, mutta saivat ensimmäisen kansanedustajan vasta vuonna 1970. Vihreät taas sai ensimmäiset kansanedustajat vuonna 1983.
Nykyisin näistä puolueista kovimmassa nosteessa ovat perussuomalaiset ja vihreät. Myös vasemmistoliitto on onnistunut kirimään hieman varsinkin viime vuosien aikana. Vasemmistoliitto ja vihreät nähdään vuoden 2019 hallituksessa ja monet näiden puolueiden kansanedustajista kantavat nykyään ministerin salkkua.