Suomi on demokraattinen maa ja valtiovalta Suomessa on kansalaisten käsissä. Kansalaisia edustaa eduskunta, johon valitaan kansanedustajat vaalien avulla. Vaalit toimitetaan neljän vuoden välein ja kansanedustajia eduskuntaan valitaan yhteensä 200 kappaletta. Eduskuntavaaleissa saavat äänestää kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Eduskuntavaaleissa koko maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Nämä vaalipiirit menevät maakuntien mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä tulee valita kansanedustajia. Valittavien edustajien määrä vaihtelee sen mukaan, miten paljon asukkaita kussakin vaalipiirissä on. Ahvenanmaa on poikkeus. Sieltä valitaan aina yksi kansanedustaja.
Ehdokkaiden asettaminen
Puolueet ja valitsijayhdistykset voivat asettaa ehdokkaita. Valitsijayhdistyksellä täytyy olla vähintään sadan äänioikeutetun henkilön tuki taustalla, jotta ehdokkaita saa asettaa. Jokainen puolue voi asettaa maksimissaan 14 ehdokasta vaalipiiriä kohti. Ehdokkaat tuovat esille yleensä muutaman tärkeimmän asian, joita he lähtevät ajamaan. Näitä teemoja voivat olla vaikkapa ympäristö, vanhukset, nuoriso tai työttömyyden vähentäminen.
Vaaleissa äänestäminen menee tiukan kaavan mukaan. Jokaisen täytyy käydä äänestämässä henkilökohtaisesti ja yksin. Joskus on kuitenkin mahdollista, että äänestyskoppiin mennään avustajan kanssa. Tämä onnistuu niissä tilanteissa, kun äänestäjän liikkuminen on huonoa tai hän ei pysty kirjoittamaan äänestysnumeroa. Äänestysnumeron kirjaamisen jälkeen lappu suljetaan kirjekuoreen ja päälle laitetaan leima. Näin vaalisalaisuus säilyy loppuun saakka. Äänien laskeminen alkaa heti, kun äänestys on päättynyt. Kun kaikki äänet on laskettu, voidaan Suomeen julistaa uudet kansanedustajat ja näin uusi eduskunta.
Kansanedustajien työtehtävät ovat moninaisia
Uusi eduskunta aloittaa työvuotensa helmikuussa. Työvuosi on jaettu kahteen eri istuntoon, jotka ovat kevätistunto ja syysistunto. Kaikki kansanedustajat kuuluvat johonkin eduskuntaryhmään. Nmä eduskuntaryhmät koostuvat useimmiten samasta puolueesta tulevista kansanedustajista. Kansanedustajien työviikko koostuu siten, että maanantaina vietetään maakuntapäivää. Silloin siis jokainen kansanedustaja työskentelee oman vaalipiirinsä alueella. Näitä maakuntapäiviä käytetään myös kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen.
Eduskunnassa pidetään täysistuntoja säännöllisesti ja myös valiokunnat kokoontuvat päivittäin tiistaista perjantaihin. Useimmiten kukin kansanedustaja kuuluu kahteen valiokuntaan. Näiden töiden lisäksi kansanedustajien päivät rytmittyvät erilaisten tapaamisten ja kokousten mukaan. Aivan yksin edustajat eivät kuitenkaan joudu työtään tekemään, sillä jokaisella kansanedustajalla on ainakin yksi eduskunta-avustaja. Edustaja-avustajien tehtävänä on auttaa kansanedustajia pitämään yhteyttä kansalaisiin ja eduskunta-avustajat myös keräävät tietoa kustakin kansanedustajan milloinkin tarvitsemasta asiasta. Kansanedustajien työviikko ei suinkaan lopu perjantaihin, vaan myös viikonloput tehdään töitä. Viikonloppuisin kansanedustajia voi nähdä erilaisissa tapahtumissa, joihin he osallistuvat puhujan roolissa. Kaiken kaikkiaan kansanedustajan työ on rankkaa, eikä vapaata juuri ole.
Kuten jo aikaisemmin todettua, kansanedustajat ajavat yleensä muutamia itselleen tärkeitä asioita. Näitä asioita he pyrkivät tuomaan esille myös kansanedustajien kokoonnuttua yhteen. Yhden tai useamman kansanedustajan aloitteesta voi lähteä myös lakimuutos. Joskus kansanedustaja voi tarttua myös kansalaisen vireille laittamaan tai esille tuomaan lakimuutosaloitukseen. Tätä voi lähteä ajamaan eteenpäin eduskunnassa.
Kansanedustajan työ on kansainvälistä
Kansanedustajat eivät suinkaan toimi ainoastaan kotimaassa, vaan työ on hyvin kansainvälistä. Suurimmalla osalla kansanedustajista on yhteyksiä muualle maailmaan ja muiden maiden puolueisiin. Eduskunta kokonaisuudessaan ottaa osaa monien kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja tekee muutenkin kansainvälistä yhteistyötä. Eduskunnassa tehdään myös pohjoismaista yhteistyötä ja yritetään vankistaa Pohjoismaiden osuutta Euroopan Unionissa. Sen lisäksi eduskunta ja kaikki kansanedustajat osallistuvat niin Pohjoismaiden neuvoston kuin Euroopan neuvoston toimintaan monin eri tavoin.
Eduskunnan valiomatkat tekevät opintomatkoja ulkomaille. Suomen eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä erityisesti EU:n asioita hoitava suuri valiokunta. Jokaiselle valiokunnalle on määrätty tätä hallinnonalaa johtava ministeri. Valiokunnat käsittelevät kunkin hallinnonalaan kuuluvia asioita.
Eduskunnan pysyvät valiokunnat ovat suuri valiokunta ja pysyvät erikoisvaliokunnat ovat perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, tarkastusvaliokunta, lakivaliokunta, hallintovaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, sivistysvaliokunta, puolustusvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, ympäristövaliokunta, tulevaisuusvaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.
Valiokuntien käsittelyyn saatetaan hallitukselta tulevat esitykset, valtion talousarvio ja muut kustannusarviot, Euroopan Unionin asiat, kansanedustajien aloitteesta lähtevät lakialoitteet sekä kansalaisaloitteet ja kaikki muut valtioneuvoston kertomukset ja selvitykset. Täysistuntoasioissa ja EU-asioissa suuri valiokunta tekee päätöksen, mihin valiokuntaan mikäkin asia lähetetään käsiteltäväksi ja mahdollisesti eteenpäin vietäväksi.
Erikoisvaliokuntien tehtävänä on osallistua myös Euroopan unionin asioiden käsittelyyn. Erikoisvaliokunta antaa lausuntoja käsiteltävistä asioista joko suurelle valiokunnalle tai sitten ulkoasiainvaliokunnalle. Lisäksi erikoisvaliokunnat antavat lausuntoja niiden toimialan mukaisista asioista mietintövaliokunnille. Mietintövaliokunnan täytyy käsitellä samaa toimialaa kuin erikoisvaliokunnan, jotta lausunto voidaan ottaa käsittelyyn.
Perustuslakivaliokunnalla on yksi erityinen tehtävä. Se on antaa lausuntoja perustuslakivaliokunnan perustuslainmukaisuudesta kunkin käsittelyyn tulevan asian kohdalla. Asiaa täytyy myös peilata kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Myös tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muista erikoisvaliokunnista poikkeavia tehtäviä, kuten esimerkiksi viranomaisten toiminnan tarkasteleminen.