Eduskunnan tärkein tehtävä on tietenkin lakien säätäminen. Laista säätäminen tapahtuu eduskunnan täysistunnoissa. Täysistunnoissa päätetään lakien lisäksi myös valtion budjetista, käsitellään muun muassa hallituksen antamia selontekoja, tiedonantoja ja kertomuksia ja läpikäydään ja hyväksytään tai hylätään kansainvälisiä sopimuksia.
Täysistunnon aikana kansanedustajat käyvät läpi monia muitakin asioita, joten se toimii poliittisen keskustelun paikkana. Kaikki ajankohtaiset asiat käydään läpi täysistunnon aikana, joten esimerkiksi kriisitilanteissa uusia päätöksiä saadaan tehtyä nopeasti täysistunnossa. Eduskunnan työskentelytapoja täysistunnoissa ovat suullinen kyselytunti, välikysymyksen asettaminen, ajankohtaisista asioista keskustelut sekä pääministerin ilmoitus. Täysistuntoja pidetään aina tiistaista perjantaihin. Puhemies päättää täysistunnossa käsiteltävät asiat. Tätä kutsutaan päiväjärjestykseksi.
Kaikkien on mahdollista päästä seuraamaan täysistuntoja paikan päälle. Jos paikan päälle ei pääse, voi täysistuntoja seurata suorana joko netistä tai televisiosta.
Täysistuntoihin osallistuminen on näkyvintä kansanedustajan työtä
Täysistuntojen alkuun tarkastetaan, ketkä kansanedustajat ovat paikalla ja ketkä ovat poissa. Mitä enemmän poissaoloja kansanedustajalle kertyy, sitä suurempaa epäluottamusta hän tulee todennäköisesti nauttimaan kansalaisten silmissä. Täysistuntoihin osallistuminen on siis ehkä kaikkein tärkein osa kansanedustajan työtä. Joka tapauksessa se on näkyvin osa. Torstaisin istunnon alussa pidetään kyselytunti, jonka aikana tavallisilla kansanedustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ministereille. Nämä kysymykset koskevat yleensä ajankohtaisia aiheita, joihin halutaan saada ratkaisuja pian. Keskustelua johtaa yleensä eduskunnan puhemies. Jos puhemies syystä tai toisesta on pois, on keskustelua johtamassa silloin toinen varapuhemiehistä.
Kansanedustajat saavat pyytää puheenvuoroa. Puheenvuorojen määrää tai pituutta ei ole rajoitettu. Tärkeintä puhetta pitäessä on, että puhuja suosii parlamentaarista puhetapaa. Parlamentaarinen puhetapa tarkoittaa siis sitä, että muita keskustelukumppaneita teititellään ja käytetään muutenkin asiallista kieltä.
Täysistuntoihin kuuluu myös äänestäminen, joka on ainakin yleisön kannalta usein se kaikista jännittävin osuus. Useimmiten äänestykset käydään perjantain istunnossa, mutta joskus tästä voidaan poiketa. Kansanedustajat pääsevät äänestämään esimerkiksi lakialoitteiden eteenpäin viemisestä tai muista tärkeistä asioista. Äänestys tapahtuu siten, että jokainen paikalla oleva kansanedustaja äänestää joko ”jaa” tai ”ei”. Kansanedustaja voi myös jättää äänestämättä, jos hän ei ole vahvasti kumpaakaan mieltä. Äänestysten kohdalla nähdään myös, ketkä kansanedustajat ovat useimmiten pois istunnoista. Pois olevan kohdalle merkitään ”poissa”.
Kansanedustajan kannattaa siis ehdottomasti osallistua täysistuntoihin sen vuoksi, että niissä voi pyytää ja käyttää tärkeitä puheenvuoroja. Täysistunnoissa on myös mahdollista näyttää äänestäjille, että kansanedustaja todella tekee töitään. Täysistunnot näyttävät siis sen, ketkä kansanedustajat ovat paikalla istunnoissa ja ketkä eivät.